Onko mitään suloisempaa, kuin nukkuva lapsi? Voisin tuijottaa tunnista toiseen pojua, kun se nukkuu. Ei sillä,onhan se ihana hereilläkin, mutta nukkuessa ihan kuin oikea enkeli. Se pienen pieni nukahtamispusu, ja kädestä kiinni pito. Joku päivä varmaan halkean. Tuntuu niiiiiin maailman parhaalta.
Meille taitaa olla tulossa onkelma. Poju ei tahtoisi mennä enää isälleen. Itkun kanssa lähtee,ja tullessaan itkee,kun ei tahtoisi isänsä sylissä olla,ku mut näkee. Tuntuu NIIIN pahalta toisen puolesta.
Ja mistä mä tiiän miten niillä siellä menee?! Aiemmin poju sinne ihan innolla lähti, mutta nykyään ei. Tuntuu et joku asia ois jotenki vähän vinksallaan. Niin voimaton olo tän asian takia.
Kuuluuko 2,5 vuotis neuvola oikeasti neuvola käynneille? Toi isä käyttti pojua neukussa eilen,ja se oli se täti käskeny varata 2,5v neuvolan, koska tahtoo nähdä mut o.O
Oon mä sen oikeasti nähnyt mut.. mennään sit uudelleen.
Ihanaa, poju saa polkupyörän varmaan viikonloppuna. Päästään opetteleen polkemista sit :)
ja mitähän muuta?
Ei ole suurempaa rakkauden valaa kuin se,
että lapsesi sua halaa ja se,
että pienessä sydämessä sinulle juuri
on varattu paikka niin valtavan suuri.
Tosta runosta tuli ihan Annika Eklundin Niin pieni - kappale mieleen. Se on niin ihana et itku pääsee ku kuuntelee :)
tästä pääsee kuulemaan sen.
perjantai 6. toukokuuta 2011
Tilaa:
Kommentit (Atom)