Mä en tiiä mikä päivä tänää on?! :O paniikki. kai tänää tiistai?vai keskiviikko? torstai ei voi vielä olla ku mulla oli torstaiks jotai menoa,MUTTA MITÄ?!
On tää kumma miten pää on hapertunu äidiks tulon jälkeen.
Hmm. On toi liikunta kumma juttu kun se piristää aina. Olen alkanut käymään yhden kaverin,Aleksin kanssa aina lenkillä, ja heti on paljon parempi olo kun on ulkona,ja saa hölpöttää niitä näitä, kukaan ei kysele eikä vaadi mitään, vaan saa puhua mitä haluaa tai olla puhumatta.
Joten voisin varmaan taas todeta että mulla ON maailman parhaat ystävät ja kaverit.
Hyvä ystävä on kuin aspiriini
- se auttaa.
Hyvä ystävä on kuin nastarengas
- se ei petä.
Hyvä ystävä on kuin sadekuuro
- se virkistää.
Hyvä ystävä on kuin kesä
- se on aina odotettu.
- siitä ei voi koskaan luopua
Mutta aika surullista silti, mulla on tyttöystäviä niin vähän.kaikki mun kaverit ja ystävät "oikeessa elämässä" on poikia.. tasan 2 tyttöä käy meillä enää :O mutta..noh. ei kai ne sit ystäviä ollutkaan ..
ja voi juku että oon itteni vaikeeseen asemaan asettanut. Olen tässä alkukesän/kevään mittaan tutustunut yhteen poikaan, ja mä tykkään siitä omallalaillani paljon.. MUTTA, ku mä en tiedä et tykkäänkö mä siitä omallalaillani enempi Kaverina,ku "sillei" ?
Tää poika ois ihan valmis seurustelee mun kans ku sanois vaan sille JOO, mutta mä oon yrittäny selittää sille että en mä tiiä ja plääh. kyllä te tiiätte.
Noh, eikä siinä, mutta olen alkanut viettää paljon aikaa myös yhden kaverin kans kuka on aina ollut vähän etäisempi, mutta nyt.. siitä mä tykkään vähän "sillei" mut siitä en tiiä et mitä se ajattelee,enkä välttämättä haluakkaan.
ENHÄN MÄ EDES OLE VALMIS SEURUSTELEMAAN KENENKÄÄN KANSSA!
Tai siltä musta tuntuu ainakin, veikkaan että järkevintä olis olla yksin niin kauan et saan päässä kaikki asiat järjestykseen. Kuka edes OIKEASTI haluaa minkää ongelmakimpun kans seurustella?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti